Eija Nieminen soutaa maalla

Nimi: Eija Nieminen
Syntymävuosi: 1954
Mitat: 160 cm, 63 kg
Ammatti: Siistijä
Asuinpaikka: Taipalsaari, Niemisenkylä
Perhe: Aviomies, 3 aikuista lasta, 2 lastenlasta

Syksyllä 2001 alkoi tuntua,että mihin suuntaan kallistuisin; lääkäriin, sairaslomalle, kuntoilua…. Painoa oli kertynyt yli 85 kg ja liikkuminen oli vaikeaa. Jotenkin oli salassa yritettävä kuntoilla, mutta miten? Muistin tyttäreni tarjonneen joskus soutulaitetta kotiini vuokrattavaksi. Soutulaite tuli, joten aloitin soutamaan. Alkuun se oli vaikeaa liikunnan puutteen vuoksi. Pikkuhiljaa lisäsin soutua, se alkoi olla mukavaa. Reilun viikon kuluttua uskaltauduin puntariin…Olipa ilo huomata puntarin viisareiden heilahtavan hivenen alemmas.

Soutelin päivittäin n.10 min tahtilukeman ollessa 18 (SPM). Oli yllätys huomata kuinka olo parani, varmuus itseen kasvoi ja tuntui kuin voimaakin tulisi lisää –vaikka vauhti oli hidasta! Vähensin soutukertoja 3-4 kertaan viikossa, mutta edelleen hiljaisella vauhdilla ja tahdilla, välillä lauleskelin soudun ohella. Soudin, venyttelin, soudin… Alkoi olla vaikea pitää tahdit 18, joten annoin niiden nousta 20-22 välille. Pystyin soutamaan jo nopeammin voimien karttuessa ja olon keventyessä. Teki mieli lisätä vauhtia vieläkin, se alkoi olla jo raskasta. Kokeilin kuitenkin spurttiani, alkuun n.2 min hidasta soutua, kiihdytin. Soudin minuutin rivakammin ja palasin taas hitaamman vauhdin pariin. Jatkoin tätä n. 10 minuuttia.

Uskaltauduin kävelemään ulos pidempiä lenkkejä. Olin pitkään kärsinyt keskivartalon lihavuudesta, uskon soudun myötä saaneeni uuden ulkomuodon vyötärööni, sekä paljon uusia elämänkokemuksia. Viikot kuluivat vuoroin kävellen, vuoroin soutaen. Reilun puolen vuoden kuluttua painoni oli pudonnut 20 kg. Aika hienoa.

Kevät alkoi tulla, päivät pidentyivät ja mieleni teki liikkua ulkona enemmän. Palautin soutulaitteen. Vanha vammani rintarangassa antoi merkkejä kivusta, joten hain apua fysioterapeutilta. Muutaman hoitokerran jälkeen fysioterapeuttini kehotti minua soutamaan. Kerroin hänelle soutulaitteesta, joka minulla oli ollut vuokralla. Kehotus oli sama, -Souda!

Tottelin fysioterapeutin kehotusta, olinhan soutamalla saanut jo painoni laskemaan ja oloni paremmaksi, miksi nyt en pystyisi parantamaan vielä kuntoani? Soutulaite on taas kotonani. Nautin soutamisesta sateellakin. Soutulaite on autotallissa, josta voin avata ovet ulos ja hengittää raitista ilmaa keuhkoihin.

Pyöräilystä olen pitänyt pikkulikasta lähtien. Sekin meinasi välillä unohtua muun liikkumisen ollessa myös vähäistä. Nyt huomaan pyöräilyn tuovan uutta puhtia soutamisen ja kävelyn rinnalla. Sunnuntaisin on tullut tavaksi pyöräillä n. 40 km lenkki. Tulen vuokraamaan soutulaitteen usein kilojen pois pysymisen kunniaksi!

- Eija Nieminen -